Valitettavasti minun osaltani mutkia matkaan ilmaantui jo ennen kuin matka ehti alkaakaan, sillä olimme suunnitelleet koko viikonlopun mittaista retkeä, olihan määränpääkin toisella puolella Suomea - kirjaimellisesti! :) - kun asiaa täältä Kaakkois-Suomesta käsin katsoo. En mitenkään voinut jättää Neiti Söpöä noin pitkäksi ajaksi kotiin ilman kaitsijaa, etenkään juuri nyt tässä siirtymävaiheessa, kun katti-parka on selvästi kaivannut jo työpäivienkin mittaan seuraa Sambakoneen ja Miehen muutettua pois. Eikä paikkakunnallamme valitettavasti ole eläinhoitolaa, jonne Neiti Söpö olisi voinut mennä matkani ajaksi. Onnekseni ratkaisun pulmaan tarjosi äitini: Neiti Söpö voisi lähteä mukaan ja olla äitini luona, kun kävisimme kummityttöni syntymäpäivillä lauantaina.

Perjantaina pääsimme pääkaupunkiseudulle asti, missä päätimme yöpyä. Neiti Söpö ehti ainakin hiukan tottua uuteen ympäristöön ennen kuin seurueemme vahvistettuna nyt äidilläni nosti kytkintä ja suuntasi matkailuauton keulan kohti läntistä Suomea.

Noin puolessa välissä matkaa pysähdyimme Kasvihuoneilmiön vuoksi. Äitini kertoi meille muille, että se on näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Luulin, että kyseessä on jokin puutarha-alan liike, ja mietin itsekseni, mitä kaltaiseni puutarhaton, mutta myös kädetön puutarhatonttu (minulla ei siis ole viherpeukaloa, ei edes keskellä kämmentä!) tekee sellaisessa myymälässä...

MUTTA. Kyseessä olikin kahvilan ja osto & myyntiliikkeen yhdistelmä, jossa mainoksen mukaan myydään antiikkia ja humpuukia. :) Ja niin todella myydään!! Tällä kertaa ostoksemme rajoittuvat lähinnä pieniin matkamuistoihin (siis humpuukiin), mutta tokihan sieltä olisi löytynyt vaikka mitä metkaa oman Kodin komistukseksi - täytyisi vaan olla ehkä hiukkasen pulskempi lompakko...

Saavuimme siskoni luokse alkuiltapäivästä juuri parahiksi lounaalle, minkä jälkeen pääsimme käsiksi syntymäpäiväkakkuun. Päivänsankarille tuomamme lahja, uusi polkupyörä (laadukas, kotimainen 3-vaihteinen pyörä), oli selvästi mieluinen. Meidän kuitenkin täytyi käydä täydentämässä lahjaa kakkukahvien jälkeen, sillä pyöräillessä on pidettävä turvallisuus mielessä, joten ostin kummitytölleni uuden pyöräilykypärän ja kunnon led-ajovalon. Tätini mies on todella kätevä käsistään, joten tällä samalla reissulla hän hoiti sitten kummityttöni nuorempien siskojenkin fillariasiat kuntoon, vaihtoi rikkoutuneen kumin ja irrotti/poisti jumiin napsahtaneen lukon.

Hiukan haikein mielinhän me lähdimme illan hämärtyessä takaisin pääkaupunkiseudulle, ja yövyimme jälleen äitini luona. Sunnuntaina aamupäivästä lähdimme paluumatkalle Kaakkois-Suomeen, ja poikkesimme matkalla Karavaanari-messuilla Lahdessa.

Tämä viikonloppureissu oli oikein onnistunut ja mukavaa vaihtelua, välillä kun on tuntunut, että päivät vain mataa samaa rataa... Siitäkin huolimatta, että reissu onnistui niin hyvin, minun täytyy nyt väsyneenä, mutta onnellisena todeta: reissussa on kiva käydä, mutta vielä kivempi on palata Kotiin!!