Viime viikolla kollegani jäi hauvalomalle muutamaksi viikoksi. Sitä ennen viikkojen ajan minä sekä muut kollegat olemme olleet innolla mukana Tulevan Emännän "odotuksessa", katselleet kuvia & videoklippejä hauvasta netin välityksellä... Tänään vihdoin saimme tervetullutta piristystä arkiseen aherrukseemme, kun Emäntä toi hauvansa näytille! Hauva on varsinainen sydäntenvaltaaja jo kuvissa, mutta "livenä" täysin omaa luokkaansa!

Tähän mennessä olen sitkeästi uskonut olevani enemmän kissa- kuin koiraihminen. Se johtuu nuoruusvuosina koetusta sangen ikävästä kohtaamisesta koiran kanssa, mutta Sambakoneen astuttua elämääni suhtautumiseni koiriin on muuttunut myötämielisemmäksi. Kyllä se vaan niin on, että koiran kanssa eläminen hälventää ikäviä muistoja ja muuttaa asennoitumista koiria kohtaan - asia, mitä en uskonut koskaan myöntäväni saati sitten kokevani, sikäli vahva varautuneisuus, joka joskus oli jopa suoranaista pelkoa, minulla oli kaikkia koiria, mutta erityisesti tuntemattomia koiria kohtaan!

Voisin melkein sanoa, että hauvan tapaaminen nostatti lievää hauvakuumetta minussa - sitäkään en olisi voinut kuvitella kokevani! Minun täytyi kuitenkin hiukan toppuutella itseäni, sillä tällä hetkellä elämäni isoihin päätöksiin (kuten esim. uuden lemmikin hankkimiseen, oli se sitten koira taikka kissa) vaikuttaa suuressa määrin Neiti Söpö. Ja vaikka kattimus saattaisikin kaivata päivisin kaveria totuttuaan Sambakoneen seuraan, mitä ei enää ole tarjolla, ei mielestäni ole oikea hetki hankkia uutta lemmikkiä juuri nyt. Se kasaisi lisää stressiä Neiti Söpön harteille turhaan - sitähän uuden asukin tuleminen huusholliin kuitenkin jossain määrin aiheuttaisi. Niinpä minä ja Neiti Söpö jatkamme yksissä tuumin eteen päin, ilman hännänheiluttajia - toistaiseksi ;)